Tähdellistä

Otavan oppikirjailijoiden verkkolehti

Henkilöt

Sähköinen julkaiseminen on verkkosuunnittelijan heiniä

Digitalisoituminen on tullut jäädäkseen, ja sähköisistä aineistoista on tullut osa oppimateriaalien tuoteperheitä. Mitä kaikkea digitaalisella osastolla sitten tehdään? Siitä kertoo verkkosuunnittelija Heini Ruuskanen.

Olen Heini Ruuskanen ja työskentelen Otavan oppimateriaaliyksikön digitaalisella osastolla verkkosuunnittelijana. Työnkuvani on laaja. Suunnittelen sähköisten opetusaineistojen rakennetta, toiminnallisuutta ja käytettävyyttä ja muokkaan kirjan ulkoasun digitaaliseen maailmaan sopivaan muotoon. Lisäksi teen animaatioita ja grafiikkaa ja etsin tehosteääniä. Toisinaan myös käsikirjoitan opetuspelejä yhdessä toimittajan kanssa.

Yksi aikaansaannoksistani on Otavan sähköisen opetusaineiston käyttöliittymä, jonka pohjalta nykyään tehdään kaikki Otavan digitaaliset opetusaineistot.

Opetusaineistojen ideana on tehdä opettajan työstä helpompaa ja oppilaiden oppimisesta hauskempaa ja toiminnallisempaa. Kun kaikissa opetusaineistoissa on samanlainen käyttöliittymä, uuden opetusaineiston käyttöönotto on helppoa ensikertalaisellekin.

Ettei elämä olisi liian helppoa, meneillään on aina monta työtä. Osaa teen itse, osa on työn alla alihankkijoilla. Tavallisena työpäivänä työhöni kuuluu vähintään 3–5 eri projektin asioiden hoitoa sähköpostilla tai kokouksissa. Usein on jollain tavalla osallistuttava vielä useamman työn tai asian eteenpäin viemiseen. Niinpä työt edistyvät hitaasti, kun keskittyminen jakautuu moneen suuntaan.

Sähköisten projektien suunnittelussa ja eteenpäin viemisessä suuri haaste on se, että koko työala on uusi. Kustannusalalla kirjan tekemisen traditio rytmittää yhä projektisuunnittelua, ja tämä tuottaa joskus harmaita hiuksia huomattavasti nopeatempoisemmalle digiajattelulle. Nykyisin onneksi sähköisen työn suunnittelu alkaa usein jo silloin, kun kirjasarjaa aloitellaan.

Käsikirjoituksesta kohti valmista tuotetta

Projektin aluksi kustannuspäällikkö, tuotepäällikkö, toimittaja ja kirjan tekijäryhmä esittävät toiveita siitä, millaisia ominaisuuksia sähköisellä opetusaineistolla pitäisi olla. Minun tehtäväni on miettiä, miten nämä toiveet voisivat toimia käytännössä, ja saatan myös ehdottaa omia ideoitani osaksi kokonaisuutta. Näin syntyi muun muassa useassa opetusaineistossa käytössä oleva koetyökalu.

Keskustelen eri ideoista koodaajien kanssa, jotta ajatukset muotoutuisivat myös teknisesti toteutettaviksi. Näistä palasista suunnittelen sisällön rakenteen ja siihen liittyvät osat.

Suunnilleen tässä vaiheessa projektiin tulee mukaan käsikirjoittajia. Tehtävänäni on yhdessä toimittajan kanssa antaa käsikirjoittajille raamit – mitä kannattaa tehdä ja miten paljon – ja luotsata heitä kohti digitaalista lopputulosta. Joskus kuitenkin käsikirjoitus joudutaan digiosastolla kirjoittamaan lähes uusiksi. Siksi tavoitteena onkin, että digiosastolainen opastaisi käsikirjoittajia alusta alkaen.

Kun sähköisen opetusaineiston perusrunko on suunniteltu ja ulkoasu mietitty, alkaa demon koodaus. Jos projekti on iso tai kiireellinen, saattaa parhaassa tapauksessa mukaan tulla useita graafikkoja ja koodaaja, ehkä myös jokunen pelimoottorisyöttäjä. Toimituksen avustuksella yritän myös parhaani mukaan järjestää keskeneräisten töiden testauksia kouluilla, jotta näkisimme kuinka opetusaineisto toimii oikeassa luokkatilanteessa.

Loppukirin aika

Projektin loppusuoralla luovin toimittajan ja käsikirjoittajien kanssa sisältöasioiden viidakossa ja koordinoin toteutusta digiryhmässä. Tässä vaiheessa töitä tehdään yleensä jo tulenpalavalla kiireellä. Aina on jokin tärkeä deadline nurkan takana: valmista on saatava milloin markkinointikiertueelle, milloin koulujen alkuun.

Lopulta työt kuitenkin valmistuvat ja menevät kouluille käyttöön. Kun opetusaineisto on valmis, tehtäväni on vielä pitää huolta, että palautepostilaatikoihin tulleet viestit huomioidaan ja mahdolliset viat korjataan mahdollisimman pian.

Titta Sevanto
Kuva Marja Viskari

Julkaistu numerossa 2/2011